tiistai 17. tammikuuta 2012

That charm about you will carry me through right up to heaven

Kun istuu yksin ulkona, pimeässä ja kylmässä, tupakalla, herää joskus aika utopistisia ajatuksia päähän.. joillakin jaksaa vaivata päätänsä, joillakin ei.
Noh, mietein surustelusuhteessa olevia, ihan yleisesti. Kuka oikeasti jaksaa katsoa kumppaninsa lärviä 24/7? Voi kai sitä toista rakastaa vaikkei olisi joka hetki tämän kanssa?
En ole koskaan seurustellut, joten vaikea minun sitä on sanoa, mutta näin kuvittelisin.
Samahan pätee kavereihin?
Ei sitä joka päivä jaksa nähdä vain yhtä ainokaista ihmistä. Toiset tykkää toiset ei.
Itse ainakin kaipaan hyvin paljoa vaihtelua elämääni, kyllästyn helposti ja turhaudun jos "mitään" ei tapahdu. Tarkoitan pitkällä aikavälillä, pari päivää tai viikkoa/kuukautta saattaa kulua mutkitta mutta pikkujiljaa sitä rupeaa kaipaamaan vaihtelua. Siis ihan kaikesta ja kaikessa.
En kritisoi ketään, kukin tykkää mistä tykkää.
Jos itse seurustelisin niiin kuvittelisin itseni ja poikaystäni ainakin kyllästyvän jos vain olisimme yhdessä kaiket päivät... Noooo sen näkee sitte ku alan seuriustelemaan ;---D Joskus jos alan, ei oo ollu mieles kyl täs lähitulevaisuudessa.
Sitten huomasin tänäään kuinka hyvin joku ihminen 6000 km päästä pystyy ärsyttämään ja vituttamaan ilman että tuntee minua tai tietää olemassa olostani...
Sain fysiikasta 49/60 eli 2+! Ooon iha super tyytywäinen koska ei kukaan, paitsi yksi, saanut kolmosta.. Aika monet sai vissiiin noita ykkösiä? En tehny kyl sen suurempaa galluppia siitä. Ja viikonloppu oli tavallisen tylsä ja sain yhden uuden kokemuksen josta tulee tänne  myöhemmin juttua. :---)

4 kommenttia:

  1. etkai miettinyt mua tällä kirjotuksella? :D mutta joo, möä asun tuomksen kanssa, kohta 2v yhdessä asumista, eikä olla kyllästytty toisiimme :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En miettinyt sua tai kettää muutakaa sen yleisemmi mut joo no kuki tyylillää :DDDD Mut kummiski! Kyllästyn vaa nii helepost kaikkee :D

      Poista
  2. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että ei sitä ketään ihmistä oikeesti jaksa 24/7, ei kaveria tai seurustelukumppania. Kyllä jokanen tarvii sitä omaakin tilaa ympärilleen. Oon seurustellu melkein vuoden nyt nykysen mieheni kanssa, ja suhde on kestänyt koska kumpikin meistä ymmärtää sen että toinen tarvii myös sitä omaa aikaa, omia harrastuksia ja omia kavereita - ei kaikkea tarvitse tehdä yhdessä. Aikaisemmat suhteet taas ovat lähes poikkeuksetta kaatuneet siihen että toinen vaan kiehnää kiinni ja haluaa olla mukana ihan kaikessa mitä teet, hyvä ettei tuu vessaanki mukaan. Ja sama se on kavereidenkin kanssa. Vaikka ois kuin ihanaa yhdessä, niin jossaki vaiheessa alkaa ahistaa jos välillä ei saa olla vaikka vaan ihan yksin ja tehdä jotain omia juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, juuri niiin tota mä just meinasinkin et ajattelen tuolla tavoin :D:D

      Poista