Inspiroiduin suuresti meneillään olevasta tilanteesta ja halusinpa kirjoittaa vain ihan tälläisen pienimuotoisen ajatukseni. Ikä. Se on valtava asia, vai onko?
Estääkö ikä sinua tekemästä, kokemasta, tuntemasta asioita?
Enkä tarkoita estääkö ikäsi sinua menemästä baariin.
Tarkoitan tässä toisen ihmisen ikää verrattuna omaasi.
Estääkö ikä sinua tuntemasta rakkautta?
En usko, mutta miksi niin aina luullaan että KYLLÄ se estää.
Ja pedofiilipapat, ne eivät kuulu nyt tähän asiaan. Koska olen täysin heitä vastaan ja heidän ajatusmaailmaansa ymym, jotenka.
Mikseipä vaikka 17-vuotiais voisi rakastua 50-vuotiaaseen.
Ajatuksena hullu, totta. Mutta se on todellisuus. Ihmiset vetävät toisiaan puoleensa, ei ikä.
Jos tapaat kiinnostavan ihmisen ja luulet tietämättömänä häntä vanhemmaksi kuin onkaan mutta paljastuu että hän on way too much nuorempi. Liian nuori. Loppuuko kiinnostuksesi?
Joillakin nimittäin loppuu, toisaalta se voi olla heidän moraaliaan vastaan tehdä liikatuttavuuksia kyseisessä tilanteessa.
Mutta sitä en ole koskaan ymmärtänyt että jokin henkilö ei halua mitään ns. suhdetta ihmiseen joka on häntä todella paljon nuorempi, vaikka tästä tosissaan pitäisi. Mikä on niin vaikeaa. Sitä ei tajua.
En tiedä oliko ihan tyhmä aihe kirjoittaa mutta minsuta on tyhmä tuomita ihmisiä iän perusteella :)
Vaikka se tietty ikä aina luokin stereotypioita niin joskus pitäisi niistä irrottautua ja selvittää asiaa itse, perinpohjaisesti!